Kuljetuspalvelun asiakasohje 2025 – Laiminlyönti
Tässä dokumentissa on:
- Laajennetut perustelut ja syvälliset kuvaukset kohdille 1–6
- Uudet alakohtaiset numeroinnit 1.1, 1.2 ja 1.3
- Taulukkomuotoinen analyysi jokaisesta kohdasta
- Esimerkkitapaukset havainnollistamaan ongelmia
- Korjausehdotukset jokaisen epäkohdan korjaamiseksi
- Yhteenveto siitä, miten Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (LUVN) rikkoo lakia
- Valituskohteet ja yhteystiedot kantelua varten
- PDF-ohjeen lataus
PDF-ohjeen lataus
Lataa alkuperäinen Kuljetuspalvelun asiakasohje 2025 -PDF-tiedosto tästä:
Lataa asiakasohje (PDF)
1. Matkojen määrä ja subjektiivinen oikeus
| Ohjeessa | Asiakasprofiilissa määritellään ennalta myönnettävä matkojen määrä kuukaudessa (esim. 8 tai 12 yhdensuuntaista matkaa). Lisäksi asiakas voi lainata korkeintaan 4 yhdensuuntaista matkaa seuraavalta kuukaudelta, jos aiemmat matkat on jo kulutettu. Jos matkoja on päätöksessä myönnetty pidemmälle ajanjaksolle kuin yhteen kuukauteen, etukäteislainaus ei ole mahdollista. |
| Soveltuva laki | – Vammaispalvelulaki 30 §: Vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus saada tarvittava määrä kuljetuspalvelua (vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa jokapäiväisiä menoja varten).- Perustuslaki 6 §: Edellyttää yhdenvertaista kohtelua ilman syrjintää vammaisuuden perusteella.- Yhdenvertaisuuslaki 8 §: Kieltää syrjinnän vammaisuuden perusteella ja edellyttää kohtuullisia mukautuksia. |
| Ristiriita lain kanssa | Kiinteän kuukausittaisen matkamäärän asettaminen ja etukäteislainausten rajaus ovat ristiriidassa Vammaispalvelulain 30 § kanssa: laissa korostetaan “tarpeen mukaan” -periaatetta, eikä siinä säädetä kiveen hakatuista kvotoista. Lisäksi Perustuslain 6 § ja Yhdenvertaisuuslain 8 § edellyttävät yksilöllisiä mukautuksia jokaisen vammaisen tarpeiden mukaan. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | Kun matkoja rajoitetaan ennalta määrättyyn määrään ilman joustoa, se syrjii aktiivisia vaikeavammaisia, jotka esimerkiksi osallistuvat virkistys- tai muuasiointimatkoille, sekä tarvitsevat kuljetusta arjen askareisiin. Ohje syrjii heitä vammattomiin verrattuna. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Virkistys- ja muuasiointimatkat kärsivät, kun ylimääräistä kuljetusapua ei järjesty.- Vapaaseen aikaan liittyvän osallisuuden mahdollisuudet heikkenevät, mikä voi lisätä yksinäisyyttä ja syrjäytymisen riskiä.- Arjen itsenäisyys kaventuu, kun kuljetuspalvelu ei vastaa todellisiin tarpeisiin. |
| Korjausehdotus | Poistettava kiinteät kuukausitrajektit ja kirjattava laissa mainitut vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa ja tarvittaessa enemmän henkilökohtaisen harkinnan perusteella (Vammaispalvelulaki 30 §). |
1.1 Pikamatkat ja yhdistelmäkyydit
| Ohjeessa | Pikamatkat: Asiakasohjeen mukaan pikamatkoja (“viime hetken tilauksia”) voi tilata vain 60 minuuttia ennen toivottua noutoaikaa. Tämä tarkoittaa, että äkillisen tarpeen, kuten virkistysretken peruessa tai muun asiointitarpeen ilmetessä, kuljetusta ei voida järjestää välittömästi, jos varoitusaika ei täyty.Yhdistelmäkyydit: Ohjeessa todetaan, että matkoja yhdistellään automaattisesti “aina kun mahdollista ja järkevää”, ja matka-aikaa saa pidentää enintään 30 minuuttia verrattuna suoraan matkaan. Lisäksi työ- ja opiskelumatkat yhdistellään, jos se onnistuu työ- tai opiskelualun aikataulussa. Kaikilta matkustajilta kuluu matka, ja jokaisesta matkasta maksetaan omavastuu. |
| Soveltuva laki | – Vammaispalvelulaki 5 §: Kuljetuspalvelu on järjestettävä myös äkillisiin tarpeisiin. Lain hengen mukaan vammaisen pitää pystyä saamaan kuljetus kohtuullisella varoitusajalla ilman numeerista 60 minuuttista rajoitusta.- Vammaispalvelulaki 29 §: Matkojen yhdistely on sallittu vain, jos siitä ei aiheudu asiakkaalle kohtuutonta haittaa tai riskiä potilasturvallisuudelle, ja asiakkaalle on turvattava avustus sekä yksityisyys.- Perustuslaki 6 § ja 21 §: Takaa liikkumisvapauden ja turvallisuuden; Yhdenvertaisuuslain 5 § velvoittaa arvioimaan toimenpiteiden vaikutukset eri väestöryhmiin ja estämään syrjintää. |
| Ristiriita lain kanssa | Pikamatkat: 60 min varoitusaika on ristiriidassa Vammaispalvelulain 5 §:n kanssa, jossa korostetaan joustoa äkillisissä tilanteissa eikä aseteta numeerisia varausaikarajoja. Tämä rajoitus estää vammaisen oikeuden saada apua tilanteessa, jossa esimerkiksi virkistysretken aikataulu muuttuu äkillisesti tai muun asiointitarve syntyy yllättäen.Yhdistelmäkyydit: Yhdistelmäkyytien salliminen on sinänsä lain mukaista (Vammaispalvelulaki 29 §), mutta ohjeen puitteissa yhdistely toteutetaan ilman asiakkaan erillistä suostumusta ja ilman, että varmistetaan asiakkaan yksityisyys ja potilasturvallisuus. Tämä on ristiriidassa lakitekstin kanssa, koska lakiteksti edellyttää, ettei yhdistely saa aiheuttaa asiakkaille kohtuutonta haittaa tai vaarantaa turvallisuutta. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | Pikamatkat: Rajattu varoitusaika syrjii vaikeavammaisia, erityisesti niitä, joilla on epäsäännöllisiä muuasiointitarpeita tai äkillisiä tilannevaihteluita, koska he eivät voi luottaa siihen, että kyyti järjestyy nopeasti. Vammaton henkilö voi hoitaa kiireisen muuasiointinsa ilman tällaisia rajoituksia, esimerkiksi taksilla tai omalla autolla.Yhdistelmäkyydit: Yhdistelmäkyydit voivat johtaa tilanteisiin, joissa vammainen henkilö joutuu odottamaan muiden matkustajien kyytien vuoksi. Tämä voi rajoittaa esimerkiksi vapaa-ajan matkaan liittyvää joustavuutta ja paljastaa arkaluonteisia tarpeita muille matkustajille, mikä on syrjivää verrattuna vammattomiin, jotka eivät kohtaa vastaavaa yksityisyyden loukkausta julkisissa kuljetuksissa. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Mahdolliset turvallisuusriskit, kun varoitusaika ei täyty akuutissa tilanteessa (esim. vapaa-ajan matka tai muuasiointimatka muuttuu odottamattomasti).- Asiakas voi kokea pelkoa tai epämukavuutta, jos matka-aika venyy liikaa yhdistelmäkyytiä käytettäessä (esim. pitkä odotusaika virkistysretken aikana).- Yksityisyyden loukkaus: vammainen saattaa joutua kertomaan muiden matkustajien läsnäollessa omat tarpeensa tai kuljetusrutiininsa, mikä lisää psyykkistä stressiä.- Vapaa-ajan ja muun asiointimatkojen houkuttelevuus vähenee, kun aikatauluissa ei ole joustavuutta ja yksilöllisiä tarpeita ei huomioida. |
| Korjausehdotus | 1. Pikamatkat: Lyhennettävä varoitusaika tai tarjottava erillinen hätäkanava, jotta äkilliset tilanteet voidaan hoitaa (Vammaispalvelulaki 5 §, Hallintolaki 7 §).2. Yhdistelmäkyydit: Vahvistettava, että yhdistely tapahtuu vain asiakkaan suostumuksella ja potilasturvallisuus, yksityisyys sekä avustaminen ovat turvattuja (Vammaispalvelulaki 29 §). |
1.2 Vakiotaksioikeuden puuttuminen
| Ohjeessa | Ei mainintaa mahdollisuudesta valita omaa tai vakiotaksia toistuvaan matkustustarpeeseen. Kuljetukset tilataan aina keskitetysti mahdollisesti eri kuljettajan kyydissä, riippuen saatavuudesta. Asiakas ei voi varmistaa saman kuljettajan saamista. |
| Soveltuva laki | – Vammaispalvelulaki 28 §: Viranomaisen on järjestettävä kuljetuspalvelu siten, että vammainen henkilö saa tarvitsemansa tuen vaatimusten mukaisesti.- Yhdenvertaisuuslaki: Edellyttää, että vammaisille tarjotaan kohtuulliset mukautukset ja tuki ilman syrjintää.- YK:n vammaissopimus (art. 9 ja 20): Korostaa esteettömyyttä, henkilökohtaista liikkumisen apua ja yksilöllisten tukitoimien tarvetta liikkuvuuden varmistamiseksi. |
| Ristiriita lain kanssa | Vaikka laki ei nimenomaisesti määrää vakiotaksin käyttöönottoa, se edellyttää, että kuljetuspalvelu toteutetaan asiakkaan tarpeita vastaavalla tavalla. Kun ohje ei mainitse vakiotaksioikeutta, se sulkee pois asiakkaan yksilölliset turvallisuus- tai kommunikointitarpeet (esim. näkövammainen henkilö tarvitsee tuttua kuljettajaa ja turvallisuussyistä pysyvämmän järjestelyn), mikä on ristiriidassa Vammaispalvelulain 28 § ja YK:n vammaissopimus-artiklojen 9 ja 20 kanssa. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | Kun asiakkaalle ei anneta mahdollisuutta valita tuttua kuljettajaa, se asettaa hänet heikompaan asemaan verrattuna vammattomiin. Tämä rajoittaa asiakkaan valinnanvapautta ja turvallisuuden tunnetta esimerkiksi virkistys- tai muuasiointimatkoilla. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Lisää ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta matkustettaessa, esimerkiksi vapaa-ajan retkellä.- Voi estää matkustamasta lainkaan, jos ympäristö koetaan liian epävarmaksi.- Heikentää liikkumisen itsenäisyyttä ja motivaatiota osallistua yhteiskuntaan vapaa-ajan ja muuasiointitilaisuuksissa. |
| Korjausehdotus | Lisättävä ohjeeseen mahdollisuus valita tuttu tai vakiotaksi turvallisuuden ja kommunikoinnin vuoksi (Vammaispalvelulaki 28 §, YK:n vammaissopimus art. 9 ja 20). |
1.2.1 YK:n vammaissopimus art. 20 – Henkilökohtainen liikkuminen
”Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille mahdollisimman itsenäisen henkilökohtaisen liikkumisen, muun muassa:
- helpottamalla vammaisten henkilöiden henkilökohtaista liikkumista, kun ja miten he haluavat sekä kohtuulliseen hintaan;
- helpottamalla liikkumisen apuvälineiden, laitteiden, teknologian ja avustajien saatavuutta vammaisille, kohtuulliseen hintaan;
- materiaalisen ja inhimillisen tuen tarjoaminen liikkumista varten sekä liikkumistaitojen koulutus;
- kannustaminen liikkumisen apuvälineitä tuottavia tahoja huomioimaan vammaisten erityistarpeet suunnittelussaan ja tuotannossaan.”
Lisäperustelu: Tämä artikla velvoittaa viranomaiset huomioimaan vammaisen tarpeen vakiotaksin (tuttu kuljettaja) saamiseen, jotta jokainen matkustus, esimerkiksi virkistys- tai muuasiointimatkalla, olisi mahdollisimman itsenäistä ja turvallista. Mikäli tätä mahdollisuutta ei ole kirjattu ohjeeseen, jää YK:n vammaissopimus-artiklan 20 velvoitteen toteutuminen vajaaksi.
2. Matka-alueen rajoitukset
| Ohjeessa | Kuljetuspalvelumatkan tulee aina alkaa tai päättyä asiakkaan kotikuntaan (tai ennalta määriteltyyn lähikuntaan). Jos asiakas jo oleskelee toisessa kunnassa, hän ei voi tilata kuljetusta pelkästään sen kunnan sisällä siirtymiseen, ellei matka kulje kotikunnan kautta. |
| Soveltuva laki | – Vammaispalvelulaki 31 §: Muiden kuin työ- ja opiskelumatkojen tulee ensisijaisesti tapahtua oman kunnan ja lähikuntien välillä, mutta laissa korostetaan joustavuutta tarpeen mukaan erityisesti työ-, opiskelu- ja hoitomatkoissa.- Perustuslaki 6 §: Kaikilla on yhdenvertaiset perusoikeudet, mukaan lukien liikkumisvapaus ympäri maata.- YK:n vammaissopimus (art. 19 ja 20): Korostaa vammaisten oikeutta elää itsenäisesti ja osallisuutta yhteisöissä ilman syrjiviä aluerajoituksia. |
| Ristiriita lain kanssa | Vaikka laki sallii laajemmat matkat erityisesti työ-, opiskelu- ja hoitomatkoihin, ohje määrää, että jokainen matkustus on sidottava kotikuntaan. Tämä on ristiriidassa Vammaispalvelulain 31 § kanssa, jossa joustoa lähetetään tarpeen mukaan, ja ohje rajoittaa YK:n vammaissopimus-artiklan 19 (Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) mukaisia esteettömiä liikkumismahdollisuuksia. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | Rajoitus asettaa vammaisen henkilön rajattuun liikkumisalueeseen, vaikka hänen vapaa-ajan virkistys- tai muun asiointimatkojen kohteet saattavat sijaita toisessa kunnassa. Tämä on syrjivää ja vastoin YK:n vammaissopimus-artiklan 19 periaatteita, joissa painotetaan yksilöllistä harkintaa matkojen tarpeista. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Estää liikkumisen oman arjen kannalta tarpeellisissa virkistys- ja muuasiointimatkoissa (esim. kulttuuritapahtumat, perhetapaamiset). Tämä rikkoo YK:n vammaissopimus-artiklan 19 – “vammaisella on oikeus osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan”.- Lisää taloudellista rasitusta, kun täytyy kustantaa kalliita oman kustannuksen matkoja toiseen kuntaan.- Vähentää itsenäisyyttä ja kaventaa elinpiiriä merkittävästi.- Heikentää luottamusta järjestäjään ja palvelun saavutettavuuteen. |
| Korjausehdotus | Kuljetuspalvelu tulee järjestää siten, että työ-, opiskelu-, virkistys- ja muuasiointimatkat sallitaan joustavasti ilman tiukkoja aluerajoituksia. Lain 31 § hengen mukaisesti matka-alue määritetään tapauskohtaisesti yksilön tosiasiallisen tarpeen perusteella. |
2.1 YK:n vammaissopimus art. 19 – Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä
”Sopimuspuolet tunnustavat kaikkien vammaisten henkilöiden yhdenvertaisen oikeuden elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Sopimuspuolet toteuttavat tehokkaat ja asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille yhdenvertaisen pääsyn kotiin annettaviin palveluihin, henkilökohtaiseen apuun ja muihin tukipalveluihin sekä yhteisön palveluihin ja järjestelyihin.”
Lisäperustelu: Tämä artikla velvoittaa tarjoamaan vammaisille joustavat matka-alueet, jotka mahdollistavat työ-, opiskelu-, virkistys- ja muuasiointi-matkat ilman perusteettomia aluerajoituksia. Mikäli ohjeessa on määritelty, että kuljetusmatkan on aina aloitettava kotikunnasta, se rikkoo YK:n vammaissopimus-artiklan 19 periaatteen siitä, että vammaisella on oikeus elää täysivertaisesti yhteisössä ilman tarpeettomia rajoituksia.
3. Tilauskäytännöt ja aikarajat
| Ohjeessa | Matkat on tilattava vähintään 60 minuuttia ennen toivottua noutoaikaa. Säännölliset matkat (esim. työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan matkat) on tilattava kuukausittain kerralla. Matkaa tilatessa on mainittava nouto- ja kohdeosoitteet, mahdollinen perilläoloaika tai toivottu noutoaika, matkustustyyppi (esim. työ-, vapaa-ajan tai muuasiointimatka), sekä tarvittaessa pysähdykset, saattajan tiedot ja muut lisätiedot (apuvälineet, eläimet, matkatavarat). Tilaamisen maksullisuus: Tilaaminen tapahtuu puhelimitse tai tekstiviestillä, jotka ovat maksullisia kanavia. Alle 60 min ilmoitukset eivät välttämättä mene läpi, ja asiakas maksaa puhelun tai tekstiviestin omilla kuluillaan. |
| Soveltuva laki | – Hallintolaki 7 §: Viranomaisen palvelut on järjestettävä saavutettavasti ja kohtuullisesti.- Yhdenvertaisuuslaki 5 §: Viranomaisen tulee arvioida yhdenvertaisuuden vaikutukset ja estää syrjintä.- Vammaispalvelulaki 8 §: Korostaa joustavuutta kuljetuspalvelun järjestämisessä, erityisesti äkillisissä tilanteissa. |
| Ristiriita lain kanssa | 60 min ennakkoilmoitus: Tämä aikaraja ei aina vastaa Vammaispalvelulain 5 § vaatimusta joustavasta kuljetuspalvelusta äkillisissä tilanteissa. Hallintolain 7 § edellyttää, että palvelu on saavutettavissa kohtuullisesti ilman tarpeetonta viivettä, mikä ei toteudu, jos asiakas ei voi saada kyytiä alle tunnin varoitusajalla. Tilaamisen maksullisuus: Maksulliset kanavat (puhelin, SMS) asettavat pienituloiset vammaiset eriarvoiseen asemaan verrattuna vammattomiin, joilla on enemmän vaihtoehtoja (esim. julkinen liikenne, perheen tai ystävien apu) ilman kankeita aikarajoja ja maksullisia palveluja. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | – Maksullinen tilauskanava yhdistettynä 60 min ennakkoilmoitukseen syrjii pienituloisia vaikeavammaisia. – Vammaton henkilö voi käyttää julkista liikennettä tai omaa autoa ilman maksullisia kanavia ja joustoaikavaatimia. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Vammainen henkilö voi jäädä ilman kuljetusta äkillisessä virkistys- tai muuasiointitarpeessa, mikä rajoittaa sosiaalista ja vapaa-ajan toimintaa.- Arjen hallinta vaikeutuu, kun ei voi tilata matkaa nopeasti kiireellisissä tilanteissa (esim. yllättävät vapaa-ajan menot tai muuasiointiyllätykset).- Taloudelliset rasitukset kasvavat, jos joutuu tilaamaan kalliimman korvaavan taksin. |
| Korjausehdotus | Otetaan käyttöön ilmainen ja hätätilanteisiin joustava tilauskanava sekä lyhennetään varoitusaikaa tai poistetaan kokonaan numeerinen 60 min raja (Hallintolaki 7 §, Vammaispalvelulaki 5 §). |
4. Tietojen käsittely ja yksityisyys
| Ohjeessa | Välityskeskus tallentaa asiakkaiden puhelut ja tekstiviestit varmistaakseen palvelun sisällön, koulutuksen ja kehittämisen. Asiakastiedot (henkilötiedot, vammaisuus, terveystiedot) säilytetään rekisterissä, jota operoi ulkopuolinen yritys (Kuohke). Ohjeessa ei erikseen määritellä, kuinka kauan tallenteita säilytetään tai mihin tarkalleen niitä käytetään. |
| Soveltuva laki | – GDPR (EU 2016/679): Edellyttää, että henkilötietoja käsitellään laillisesti, läpinäkyvästi ja minimointiperiaatteen mukaisesti. Rekisteröidyn on saatava tieto tietojenkäsittelystä, säilytysajasta ja oikeudestaan vaatia korjausta tai poistoa.- Henkilötietolaki 523/1999: Tukee GDPR:n minimointiperiaatetta. Tallenteiden laaja säilyttäminen arkaluonteisia terveystietoja sisältäen ilman selkeää käyttötarkoitusta on ristiriidassa lain kanssa.- Potilaslaki 785/1992: Vaatii arkaluonteisten terveystietojen käsittelyssä salassapitoa ja erityistä suojaa. – Perustuslaki 10 §: Turvaa yksityisyyden suojan, mukaan lukien henkilötietojen suojelun.- YK:n vammaissopimus art. 22: Yksityisyyden kunnioittaminen ja tietojen suoja. |
| Ristiriita lain kanssa | Ohjeen tallennuskäytännöt rikkovat GDPR:n minimointiperiaatetta (Art. 5(1)(c)), koska tallenteita kerätään ja säilytetään ilman selkeitä aikarajoituksia tai käyttötarkoituksen määrittelyä. Potilaslain mukainen salassapitovelvollisuus vaatii, että arkaluonteiset terveystiedot käsitellään hyvin rajoitetusti ja turvallisesti, jotta yksityisyyden suoja toteutuu. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | Vammaispalveluasiakkaan arkaluonteisten tietojen laaja tallentaminen on syrjivää, koska vammaton asiakas ei kohtaa samanlaisia vaatimuksia. YK:n vammaissopimus art. 22 edellyttää, että vammaisten tiedot käsitellään erityisen varoen ja vain selkeällä laillisella perusteella. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Luottamuksen puute palvelun tarjoajaan ja pelko tietojen väärinkäytöstä.- Ahdistus siitä, että arkaluonteisia terveystietoja voi päästä vääriin käsiin.- Palvelun välttely, jos asiakas ei halua tarkkoja puhelutallenteita ja viestihistoriaa. |
| Korjausehdotus | – Selkeästi rajattava tallennettava tieto (esim. vain poikkeustilanteet ja säännöllisen koulutuksen kannalta välttämätön materiaali).- Ilmoitettava asiakkaalle käyttötarkoitus, säilytysajat (maks. 6 kk) ja oikeus vaatia tietojen poistamista (GDPR Art. 5–6 ja 17).- Varmistettava, että arkaluonteiset tiedot käsitellään lainmukaisesti ja että tallenteet poistetaan viipymättä tarpeen päätyttyä (Potilaslaki, PL 10 §). |
5. Saattajapalvelut ja avustaminen
| Ohjeessa | ”Pääsääntöisesti toinen kuljetusasiakas ei voi toimia saattajana.” Lisäsaattajalisä myönnetään vain erillisen päätöksen jälkeen. Toiminnaksi määritellään tavanomaisen avustamisen (autoon nousu, tavaroiden kuljetus, turvavöiden kiinnitys). |
| Soveltuva laki | – Vammaispalvelulaki 28 §: Kuljetuspalveluihin sisältyy tarpeen mukainen avustaminen ja saattajapalvelu.- Yhdenvertaisuuslaki 15 §: Viranomaisen on tarjottava kohtuulliset mukautukset, mukaan lukien avustajapalvelut.- YK:n vammaissopimus art. 3 (Yleiset periaatteet) ja art. 19 (Eläminen itsenäisesti ja osallisuus yhteisössä) korostavat, että vammaisella on oikeus tukeen ja henkilökohtaiseen apuun.- Perustuslaki 7 §: Oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. |
| Ristiriita lain kanssa | Jos toinen vammainen henkilö kielletään saattajaksi, tämä on ristiriidassa Vammaispalvelulain 28 § ja YK:n vammaissopimus art. 19:n kanssa, jotka velvoittavat henkilökohtaisen avun joustavuuteen ja yksilölliseen tarvearvioon. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | Kielto estää vammaista käyttämästä tuttua ja luotettavaa avustajaa, jos tämä on vammainen. Tämä rikkoo YK:n vammaissopimus art. 3:n vaatimaa syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuutta. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Henkilökohtaisen avun saanti estyy, mikä lisää riippuvuutta ulkopuolisista palveluista.- Turvattomuuden tunne lisääntyy, kun tuttu avustaja ei ole sallittu.- Vähentää vammaisen osallisuutta ja itsenäisyyttä arjen toiminnoissa. |
| Korjausehdotus | Sallittava vammainen saattaja, jos hän on pätevä avustamaan (Vammaispalvelulaki 28 §, Yhdenvertaisuuslaki 15 §, YK:n vammaissopimus art. 3 ja 19). |
5.1 YK:n vammaissopimus art. 3 – Yleiset periaatteet
”Tämän yleissopimuksen periaatteina ovat:
- henkilöiden synnynnäisen arvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen;
- syrjimättömyys;
- täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan;
- erilaisuuden kunnioittaminen;
- mahdollisuuksien yhdenvertaisuus;
- esteettömyys ja saavutettavuus;
- miesten ja naisten välinen tasa-arvo;
- vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja identiteetin kunnioittaminen.”
Lisäperustelu: YK:n vammaissopimus art. 3 velvoittaa viranomaisia varmistamaan, että kaikki kuljetuspalvelun yksityiskohdat (mm. saattajapalvelut, vakiotaksioikeus) toteutetaan syrjimättömästi, esteettömästi ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Mikäli ohjeessa kielletään toisen vammaisen saattajana toimiminen, se rikkoo näitä periaatteita.
6. Kela-taksi vs. kuljetuspalvelu (uusi kohta)
| Ohjeessa | “HUOM! Kuljetuspalvelupäätöksessä myönnettyjä matkoja ei voi käyttää terveydenhuollon käynteihin, kuten terveyskeskus-, sairaala- tai kuntoutusmatkoihin, joista vastaa Kela.” |
| Soveltuva laki | – Vammaispalvelulaki 8 §: Kuljetuspalvelu on tarkoitettu vammaisen arjen menoihin, mutta laissa korostetaan “tarpeen mukaan” myös hätätilanteet.- Sairausvakuutuslaki (SV 1224/2004) ja SV67-lomake: Kela-taksin korvaus edellyttää lääkärin todistamaa tarvetta (SV67).- Hallintolaki 7 §: Viranomaisen palvelut on järjestettävä kohtuullisesti ja saavutettavasti.- Perustuslaki 19 §: Jokaisella on oikeus välttämättömään hoitoon ja terveydenhuoltoon.- Yhdenvertaisuuslaki 8 § ja 15 §: Kohtuulliset mukautukset, syrjinnän kielto.- YK:n vammaissopimus art. 20: Edellyttää vammaisten mahdollisuutta saada apua ja kuljetusta itsenäiseen elämään, mukaan lukien hoitomatkat, jos julkinen liikenne ei ole saavutettavissa. |
| Ristiriita lain kanssa | – Ohjeen kategorinen rajoitus estää vammaisen pääsyn hoitoon, jos hänelle ei ole myönnetty Kela-taksioikeutta (SV67). Vaikka laissa terveydenhuollon matkat eivät kuulu vammaispalvelun piiriin, ei ole perustuslaillista tai yhdenvertaisuuslain mukaista jättää henkilö kokonaan ilman kuljetusta, jos Kela-taksioikeus puuttuu ja julkinen liikenne ei ole saavutettavissa. – Näin syntyy tilanne, jossa vammainen joutuu maksamaan itse kalliit taksimatkat tai jää kotiin. Tämä rikkoo Hallintolain 7 §:n asianmukaisen saatavuuden vaatimuksen ja Perustuslain 19 §:n terveydenhoitoon pääsyn turvan. |
| Syrjintä ja tasa-arvo-ongelmat | – Vammainen, jolla ei ole Kela-taksioikeutta, jää ilman apua, kun julkinen liikenne on esteellinen. Vammaton voi järjestää itselleen hoitokuljetuksen omalla autolla tai maksullisella taksilla, mikä ei ole mahdollista vaikeavammaiselle ilman tukea.- Tämä on suoraa syrjintää yhdenvertaisuuslain 8 §:n vastaista. |
| Vaikutukset asiakkaalle | – Henkilö voi jäädä ilman välttämätöntä hoitoa tai kuntoutusta (esim. dialyysi, ortopedinen hoito), mikä vaarantaa terveyden ja elämänlaadun.- Oikeus välttämättömään hoitoon vaarantuu käytännössä.- Vammainen joutuu maksamaan itse kalliit taksimatkat (jos terveydenhuollon matka täyttää SV67-ehdot) tai käyttää mahdotonta julkista liikennettä. |
| Korjausehdotus | – Lisättävä ohjeeseen poikkeus, jonka mukaan henkilö, jolla ei ole Kela-taksioikeutta (SV67), voi saada kuljetuspalvelua hoitomatkoihin, jos julkista liikennettä ei käytännössä voi käyttää eikä omaa autoa ole. Tämä perustuu Vammaispalvelulain 8 §:n tarveharkintaan ja Hallintolain 7 §:n saatavuusvaatimukseen. – Tarkennettava, että hoitomatkan voi määritellä vireästi “muuasiointi” tai “virkistys” -matkaksi tarpeen mukaan yksilöllisesti. |
7. Valitusosoitteet ja tahot
Seuraaville tahoille voit tehdä kantelun Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (LUVN) kuljetuspalvelun asiakasohjeeseen liittyen. Liitä aina mukaan tämä analyysi todisteeksi lainvastaisuuksista.
- Eduskunnan oikeusasiamies (OI)
- Päävalituskanava vammaispalvelu- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä.
- Sähköposti: oikeusasiamies@oi.fi
- Postiosoite: Eduskuntatalo, PL 51, 00101 Helsinki
- Verkkosivut: oikeusasiamies.fi
- Yhdenvertaisuusvaltuutettu (YV)
- Valitukset syrjinnästä ja yhdenvertaisuuskysymyksistä.
- Sähköposti: yhdenvertaisuus@oikeus.fi
- Verkkosivut: oikeus.fi/yv
- Aluehallintovirasto (AVI)
- Valitukset sosiaalipalveluiden laillisuusvalvonnasta.
- Etelä-Suomi: etela-suomi@avi.fi
- Länsi- ja Sisä-Suomi: lansi-sisa-suomi@avi.fi
- Pohjois-Suomi: pohjois-suomi@avi.fi
- Eduskunnan oikeusasiamies (EOA)
- Yleinen valitusviranomainen perusoikeus- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä.
- Osoite: Eduskuntatalo, PL 51, 00101 Helsinki
- Verkkosivut: oikeusasiamies.fi
- Käräjäoikeus / hallinto-oikeus
- Mahdollinen kunnallisvalitus tai hallintovalitus, jos et ole saanut korjausta muilta viranomaisilta.
- Ota yhteys oman alueesi käräjä- tai hallinto-oikeuteen.
Tehdessäsi kantelua, liitä mukaan: Tästä sinua koskevat kohdat ja omakohtainen päätös. Sisällytä valitukseesi/kanteluusi yleisellä tasolla koska mikään näistä kantelun vastaanottajista ei käsittele itse päätöstä. Mutta jos tarvitset apua laatimisessa voin auttaa sinua niin ota yhteyttä sähköpostilla. Toimin asiantuntijana posa ry:n apuna.